Midorin kuvia

Sanna lähetti kuvia Midorista, voi että miten komea poika se on! :) Pieni leijonaharjaksinen rakas, on niin ikävä sitä. Samalla kuitenkin hyvä mieli, kuvista näkee miten Midorilla on taas sama tuttu pilke silmissä kuin ennen sairastumista.

Muru <3

Siran kisat 1.4

Ei ole aprillia, että huonosti meni :D

Tuomarina toimi ihana Tiina Heino, jolta saa rehellisen ja suoran palautteen ilman virheiden läpikatsomista. Arvostan siis tätä tulosta enemmän, kuin lepsummilta tuomareilta saatuja. Lisäksi hyvä asia oli se, että Tiinahan opettaa myös meitä Ulvilan Palvelukoirissa, joten nyt Tiina näki itse virheet ja mokat, ja osaa antaa niihin täsmäopetusta. Mikäs sen parempaa! :)

 Tarkkaa tulosta en tiedä, koska en pystynyt jäämään odottamaan kisakirjoja. Olen oksennustaudissa, niinkuin koko perhe on ollut viime viikolla.. Eka ja toivottavasti VIIMEINEN kerta, kun joudun kisaamaan näin kipeänä. yöh. Siinäkin yksi syy, miksi meni huonosti...

Paikkamakuu 10, jee! Ei tapahtunut mitään, kaikki meni nappiin.

Seuraaminen 6 tai 6½, en muista.. Alku meni mielestäni (Siran seuraamiseksi!) tosi hyvin. Juoksuosuudessa Sira otti ja lähti. Aivan, se ampaisi kuin pyssyn suusta kolme metriä eteenpäin.. Karjaisin sille ja annoin uuden käskyn. Loppu meni taas ihan ok.

Liikkeestä maahan 10. Se oli täydellinen.

Luoksetulon pysäytys 8!!! JEE!! Sira ampaisi taas niin älyttömällä vauhdilla, että Sira eteni inan liikaa. Vauhti huomioiden pysäytys oli nopea. Vinoon se meni, kun se kääntyi katsomaan minne nami lensi. (En siis oikeasti heittänyt namia, treeneissä vain.) Vinous ei kuulemma AVOssa haittaa, kunhan pysäytys on nopea. Olen siis erittäin tyytyväinen.

Liikkeestä seis 9, seuraaminen tiputti yhden pisteen, se oli edistävää ja väljää. Ihan oikea arvostelu.

Sitten se perseily alkoi:

Nouto 6-6½,  kaksi käskyä kun neitiä kiinnosti vain haistelu. Vauhti oli nopea sekä mennessä että palatessa, perusasento todella vino ja kapulan otettuani Sira nousi seisomaan enkä tajunnut komentaa istumaan. Opinpahan senkin, että siitä tippuu 2 pistettä, jos koira ei ole liikeen loppuessa perusasennossa :D

Kaukot 5-7, en muista :) Kolmannella käskyllä nousi istumaan ekassa kohdassa, sitten meni hyvin. Pieni liikkuminen taakse muistaakseni. Koskahan Sira viimeksi on jättänyt nousematta ekalla käskyllä..?

Hyppy 8, meni makaamaan esteen takana. Tämäkin on tapahtunut vain ihan ekoilla kerroilla treenatessa. Plaah..

Kokonaisvaikutus 9, tyytyväinen olen :)

En ole pettynyt, vähän harmittaa se ettei päästä hyvällä omallatunnolla hinkkaamaan VOIn liikkeitä.. Päätin kuitenkin, että jätän nyt AVOn liikkeet hautumaan ja opetellaan uusia juttuja. Sitten seuraavien kisojen lähetessä treenataan taas AVOa. Sira kuitenkin osaa kaikki liikkeet satavarmasti, kyse on vain jostain a)vittuilusta mua kohtaan (mähän en vaadi Siraa tekemään töitä, vaan pyydän ja anelen ;) ) b) mun jännitys tarttuu Siraan ja se reagoi noin. En tiedä. Onneksi Tiina näki kaiken ja osaa nyt sitten paremmin käskyttää mua parantamaan tapani :D

Uusia haasteita kohti, hyvällä mielellä! :) Odotan oiken jo, että päästään treenaamaan kunnolla kunhan vain tämä sairastelu/oksentelu loppuuuuuu.... argh.

Siran kisat 11.3

Oltiin taas Siran kanssa kisailemassa Noormarkussa. Kokeessa tuomarina oli Ilkka Sten.

Koe meni hyvin, ei kuitenkaan ihan viime kisojen veroisesti. Siran keskittyminen rakoili, perusasennossa katse harhautui heti pois minusta. Kuitenkin liikkeessä jaksettiin keskittyä ja tehdä asiat kunnolla.

Yhteispistees oli 181, 4.sija ja kp. Tyytyväinen olen Sirkkuseni toimintaan kaikenkaikkiaan! <3

Tässä pisteet, suluissa taas "rankempi" arvio. 

Paikkamakuu 10, (8) Kaksi käskyä maahanmenoon, tuomari ei kuullut sitä kun onnistuin ajoittamaan sen toisen kaksoiskäskijän kanssa samaan aikaan. Muuten hyvä, ei noussut ja reippaasti takaisin sivulle.

Seuraaminen 9 (8), aivasteli koko ajan, edisti ja vähän väljä. Ei kai sitä silti kauhean lähellä voi seuratakkaan kun koko vartalo tärisee aivastelujen voimasta :/ Aivastelu on Siran joku reaktio, se on aina treenien alussa ja seuraamisessa. Hassua.

Liikkeestä maahan 10, homma toimi kuin unelma. Tiivis seuraaminen, nopea maahanmeno, nopea palautuminen sivulle. Jee.

Luoksetulon pysäytys 7 (5), pysähdys oli hidas kuin mikä. Pysähtyi lopulta pari metriä ennen mua, vauhti oli NOPEA molemmissa pätkissä ja perusasento tiivis.

Liikkeestä seis 9 (10), en tiedä miksi piste meni. Oliko seuraaminen väljää, vai mitä? Sira pysähtyi heti käskystä, ei edennyt eikä kääntynyt taaksemenossa. Nopea sivulle istuminen. En vain huomannut kysyä, miksi piste meni. (Tästä puhuttiinkin yhden osallistujan kanssa, että tuomarin linja tuntui olevan vähän epäyhteneväinen. Yleisesti hän oli rento ja antoi anteeksi virheitä, mutta sitten joissain liikkeissä rokotti "mitättömistä" tai huomaamattomista virheistä. Esimerkiksi tämä liikkeestä seis, en huomannut virheitä, mistä rokottaa. Kuitenkin noudossa, hypyssä, luoksetulon pysäytyksessä ja seuraamisessa olisin itse antanut meille huonommat pisteet selvien virheiden vuoksi. Ei siis voi olla kyse vain siitä, etten huomaisi omia virheitämme. En kuitenkaan ole katkera asiasta, tai mitään. Harmittaa vain se, etten huomannut kysyä MIKSI se piste meni, koska se on voinut olla jokin virhe mitä en oikeasti vain tiedä tekeväni ;) Mutta tälläisiä pistejuttuja oli siis muillakin, kun seurasin. Koira näytti tekevän liikkeen täydellisesti ja silti tuloksena oli 9. Sitten taas toisessa liikkeessä koira teki selvän virheen, ja sai silti 10.)

Noutaminen 10 (9) Haku ja palautus oli nopea ja varma. Perusasento oli selvästi vino, Sira oli ihan jossain jalkani takana :D

Kaukokäskyt 8 (8), kaksi käskyä perusasennosta maahan. Itse liike oli hyvä, nopeat ja varmat siirtymiset <3

Hyppy 10 (9), Sira vinkaisi hypätessään, lensi kuonolleen esteen takana mutta silti istui heti käskystä. Siitä ei siis pisteen vähennyksiä, mutta sitten sivulletulossa haukahteli ihan kunnolla. Tuomaria nauratti Siran innokkuus, hypyt olivat niin lennokkaita ja Siralla ois riittänyt vielä virtaa toiseen koekoitokseen :D Ihana tyttöni :)

Kokonaisvaikutus 10, tuomari kehui yhteistyötämme hyväksi. Se on aina ihana kuulla! Olen itse kyllä tyytyväinen, vaikka harmittaa tietenkin ettei tullut "sen parempia" pisteitä ;) Onneksi kyse oli kuitenkin vain pienistä, ärsyttävistä virheistä eikä mikään liike nollaantunut täysin.

Eikä muuten jännittänyt enää yhtään niin paljon! Seuraavissa kisoissa sitten jännittääkin, tavoitteena on sitten se TK2.. :D

Treenit molempien kanssa

Siran kanssa kerrattiin AVOn liikkeet. Kaikki on sopivasti hujan hajan valmiit. Aina tulee jokin pieni juttu eri liikkeessä, mikä menee pieleen tai onnistuu. Jokaisessa liikkeessä on aina parantamista, jokin virhe mikä toistuu melkein aina.

Nouto: 1.virhe: aloin treenata Siran kanssa suoraan tultuani hallille, ilman rauhoittumis/juttelutuokiota. Se on Siralle tärkeä, muuten kierrokset nousee ihan liikaa eikä se pysty hallitsemaan sitä.Nouto oli varsin vauhdikas, en olekkaan ennen nähnyt Siralla sellaista vauhtia! Palautus oli ihan ok, oikeapaikkainen. Vähän levotonta pureskelua, mutta noilla kierroksilla en yhtään ihmettele.

Liikkeestä maahan hyvä, liikkeestä seis ei hyvä. Meni istumaan, kun palasin viereen. Mitä ihmettä?! Sitten kun otettiin uudestaan, pyörähti mukana taaksepaluussa, toisella kertaa meni taas istumaan ennen aikojansa.. Argh! Varmasta liikkeestä tuli siis epävarma. Kivaa.

Hyppy: Hieno, lennokas hyppy ja nopea istuminen käskystä. Sivulle palautus olikin sitten naapurin käskyllä, eipähän ole sitäkään ennen tapahtunut. Seuraavalla kerralla kaksi käskyä hyppyyn ja kaksi käskyä sivulle tuloon. Oli niin kiinnostavaa kuunnella pienen pentukoiran rähinää.. Plussaa tosiaan hypyn ilmavuudesta ja lennokkuudesta.

Kaukot: Eka istumaan nousu oli huono, Sira nosti vähän pyllyänsä ja siirtyi eteenpäin. Seuraavat oli parempia, onnistui istumaan nousu kauempaakin. Pisimmillään välimatka oli varmaan 10-15 metriä. Olen kyllä todella huono arvioimaan välimatkoja..

Luoksetulon pysäytys: Vaiheessa, vaiheessa.. Sira pysähtyy niin älyttömän epävarmasti, tai siis hitaasti ja edeten yli koiranmitan. Plaah.

Hienoa, vaikuttaa todella lupaavalta ja valmiilta meidän AVO! Tai sitten ei..  :/

Ruutuakin harjoiteltiin, Sira meni aluksi hienosti kosketusalustalle MUTTA taas jokin meni pieleen. Välimatka sotki asian, sitten ei auttanut enää lähemmäs siirtyminenkään. Ihan läheltä osas kyllä taas mennä jo alustalle. Hassua, että kosketusalusta ilman ruutumerkkejä ei toimi; Sira haukkuu eikä löydä sitä. Kun se on ruudun sisällä, niin haukkua ei kuulu lähdössä ja löytäminen on varmempaa.

Tunnari otettiin kotona. Se on epäonnistunut liian vaikeiden piilotusten vuoksi joten en riskeerannut vaan otin ihan helppoon piiloon kotona. Sira makas ihan unessa sohvalla, mutta nähdessään tunnarikapulan mun kädessä se ryntäs mun luo ja odotti, että päästään vauhtiin.
Pari kertaa piilotin, ekalla kerralla Sira meinas lannistua kunnei heti ekasta haistelusta löytynytkään, mutta jatkoi kuitenkin. Helposti kaikki sitten löytyi ja palkkana oli kivipiiraa, namia Sirkun mielestä! Toivotaan, että helpot piilot auttaa taas Siraa saamaan luottamuksensa takaisin.

------------

Jaden kanssa treenattiin virettä ja keskittymistä. Nopeita maahanmenoja, virettä, sivulla seuraamista ja leikkimistä. Ihan lopuksi otettiin vähän iki-ihanan Peikko-lapinkoiran ohittelua, nuorten rakkaus on niin vahvaa.. ;) Jade ei millään malttaisi pysyä karvoissaan Peikon nähdessään, salamana livahtaa Peikon eteen ja sieltä sen saa repiä pois maasta, ketarat katossa.. Hyvä vire Jadella oli ja herkkunamien avulla Peikkokin unohdettiin. Voi mun karvapalloa :) Ihana Jade, hyppi päin ja rehasi, häntä viuhtoi ja tassut kävi. Iloiset ilmeet, napsuvat hampaat. Niistä oli kakaran treenit tehty. Kivaa oli Jadenkin mielestä, se just huuteli väsyneenä makkarista :D

Siran kuvia

Siran kuvia puolen vuoden ajalta. Kivast huomaa Siran turkin tuuheutuneen :) Muuten neiti ei ole muuttunut mielestäni yhtään.

"mamma mua ahdistaa, saaks mennä jo?"

Vähän kaukaa tämä kuva, mutta hanki ei oikein kantanut kuvaajaa yhtä hyvin kuin koiraa..

 

<3

Jaden kuvia

Tässä vähän Jaden kuvia syys- maaliskuulta, jonkun verran on tyttö muuttunut puolen vuoden sisällä! :) Ainakin kuvista huomasi jalkojen liikkeen kasvaneen, nyt Jaden liikkeet näyttää valokuvissa hirveän lennokkailta verrattuna syksyisiin kuviin.

Syyskuun kuvat:

Ja tässä sitten maaliskuun kuvat:

Jos Jade näyttää kovin laihalta näissä maaliskuun kuvissa, johtuu se siitä syystä että olen harjannut siitä ison muovipussillisen karvaa.. Kaikki karvat kerätään talteen, jotta saan jossain vaiheessa lähetettyä ne kehrättäväksi ja saan itselleni oikein kunnon lämpöiset villasukat :) Olen NIIN vilukissa, että ne varmaan tulisi jokapäiväiseen käyttöön ;) Ja mikäs sen ihanampi tapa kierrättää hyvää materiaalia rakkaasta otuksesta.

Midori agilityn epiksissä!

Midori oli ensimmäistä kertaa agilitykisoissa, ohjaajanaan Eero. Midorista on tullut Eeron harrastuskoira, kun Sannalla on oma vanhempi koira ja Midorin innoittamana mittelinpentu, nyt on molemmilla sitten omat harrastuskaverinsa. Midorin kanssa onkin hyvä harjoitella, kun se on jo peruskoulutettu ja se on tottunut harrastelemaan. Tosiaan, ennen Midoria Sanna piti enemmän isoista koirista. Mitsku on kyllä aika sydäntenmurskaaja! :)

Midori ei mene ollenkaan A-estettä tassujen takia. Midorin treenihallilla A on vielä todella liukas ja pojalla vauhtia riittää, joten Sanna ja Eero ovat päättäneet säästää Mitskun tassuja siinä. Ehkä jossain vaiheessa vielä tilanne on toinen, mutta tällä hetkellä mennään näin. Midori kyllä pääsee A-esteen ihan huoletta ja vauhdilla, jopa silloin kun itse kävin sen kanssa agilityssä. Nyt sen kunto/vointi on paljon paremmat eli toivottavasti jossain vaiheessa Eero ja Midori pääsevät ihan kaikkia esteitä treenailemaan!

Eero ja Midori osallistuivat kahdelle radalle, jotka eivät kuulemma olleet helppoja. Molemmista tuli hylsy, (automaattisesti A-esteen skippaamisen takia, mutta mielelläni kuulisin Sannalta tai Eerolta vielä tarkempaa kuvausta radan sujumisesta :)) mutta hyvä hylsy. Ohjaaja oli tyytyväinen suorituksiin, vaikka aluksi jännittikin. Midorin vire oli kuulemma kohdillaan ja virheet olivat ohjaajan aiheuttamia.

Ihanaa, että Midorin kanssa harrastellaan! Virallisiin kisoihin sehän ei saa osallistua kortisonilääkityksen takia, mutta pääasia on, että sillä on kivaa! Uskon, että se NAUTTII olostansa ja Eeron kanssa treenaamisesta.

Kiitos Eerolle ja Sannalle Midorin hyvästä hoidosta, taas kerran <3

*muoks muoks*
Minä huonomuistinen en yhtään oo muistanut, että Sanna ja Midorikin on ollut agilityn epiksissä! Hylsy sieltäkin tuli A-esteen takia, ja Midori vähän innostui nähtyään Eeron ja häippäsi sitä moikkaamaan :D. Ehkä Mitskukin oli sitä mieltä, että poikien pitää pelata yhteen? :) 

Siran kisat 19.2.2012

Varoitus: jos et kestä ylenmääräistä hehkutusta, koiran (ja itsensä) kehumista sekä ylpeyttä hyvin menneistä kisoista, älä lue enempää.. :D

Koe oli Noormarkussa, tuomarina toimi Juha Kurtti. Tuomarina hän on mukava ja armollinen (jotkut sanoisivat lepsuksi ;)), ainakin aloitteleville koirakoille. Tässä pisteet liikeittän, suluissa arvio jonka itse olisin antanut tai kuvittelisin tiukemman tuomarin antavan..) Tuloshan oli siis AVO1, 194 pistettä, 1.sija ja KP :)

Paikkamakuu 10 (10, ei huomautettavaa. Sira oli valpas, ei kauheasti kuikuillut ääniä eikä häiriintynyt vaikka viereinen koira nousi.)


Seuraaminen ilman hihnaa 10 (8-9, käännös oikeaan väljä, muuten ok. En tiedä edistikö, todennäköisesti.. Meidän seuraamiseksi kyllä tosi hyvää. Vire oli mainio, samoin katsekontakti.)

Liikkeestä maahan 10 (10, ei huomautettavaa. Nopea maahanmeno, terävä nousu istumaan sivulle. Seuraaminen liikkeessä hyvää ja keskittynyttä.)

Luoksetulon pysäytys 8 (5-6, Sira pysähtyi todella hitaasti ja eteni ainakin metrin pari käskyn jälkeen.. :/ Huonoin liike. Vauhti oli kyllä KOVA, Sira näytti ihan pieneltä tykinkuulalta ampaistaessaan liikkeelle. Hyvää oli myös pysähdyksen jälkeinen sivulletulo, siinäkin oli hyvä vauhti.)

Liikkeestä seis 10 (10, terävä pysähdys heti käskystä, ei askelia mihinkään. Taaksepaluussa Sira katsoi perääni tassut tiiviisti maassa.)

Nouto 10 (9-10, jos nälväsi kapulaa (en itse tajunnut seurata sitä). Vauhti oli todella nopea, ekasta käskystä terävä ampaisu ilman epäröintiä kapulan perään. Vauhti pysyi takaisintullessakin todella hyvänä ja sivulletulo oli napakka, ilman törmäystä. ) Tuomari vielä kehui Siran irtaantumista ohjaajasta, kuulemma usein pikkukoirilla on vaikeuksia siinä. Hänen mielestään Sira olisi hakenut kapulaa vieä paljon pidemmältäkin ilman ongelmia.

Kaukokäskyt 10 (10, en keksi mitään mikä alentaisi. Liikeet oli teräviä ja napakoita, ja tapahtuivat nopeasti käskytyksen jälkeen. Ei epäröintiä, ei siirtymistä vinoon. Täydellinen keskittyminen.)

Hyppy 10 (9, ensimmäinen herpaantuminen. Meinasi hypätä esteen yli ennen käskyä, komentamisella palasi heti sivulle. Hyppäsi reippaasti käskystä ja istui nopeasti, mutta sitten katsoi yleisöä. Komentaessani sivulle oli sellainen sekunnin hetki, kun Sira ei heti reagoinut. Sitten vinkaisi tyyliin "no mä kuulin mutta kun en malttas"- ja sitten hyppäsi takaisin sivulle. En tiedä kuuliko tuomari vinkaisua, se oli ihan pieni piippaus. Sivu-käskyyn reagointikin oli vielä sallitun rajoissa, tosin tuomarit Tiina Heino ja Riikka Pulliainen olisivat varmasti napanneet ainakin tuon pisteen pois ;) )

Kokonaisvaikutus 10  (11. En voi muuta sanoa, kun että täydellinen suoritus meiltä!)

Tuomari kehui meitä suorituksen jälkeen vuolaasti. Ohjaaminen oli vaivatonta, Sira todella hyvin opetettu liikkeisiin, Siran keskittyminen loistavaa ja yhteistyö mahtavaa. En voinut kuin vain myötäillä, me toimimme kyllä saumattomasti yhteen koko suorituksen ajan. Mahtava Sira! Olen NIIN ylpeä Sirasta ja meistä!

Olimme hyviä jopa yleisellä tasolla, mutta ennen kaikkea verrattuna aikaisempiin treeneihimme ja kisoihimme. Tavoitteenani oli näissä kisoissa ykköstulos (eli väh.160pistettä.) ja Siran vireeseen sopiva palkkaaminen kisan aikana niin, ettei Sira lähde riekkumaan haukkuen ympärilläni. Tavoite saavutettu. En vapauttanut Siraa koko suorituksemme aikana, vaan se oli aina sivulla valmiina seuraavaan liikkeeseen. Kehuin ihan tyynesti sanomalla vain "Hyvä tyttö", aika tasapaksulla äänellä. Lisäksi koskin Siran kirsua, se kun tuntuu nauttivan fyysisestä kontaktista joten ajattelin sen sopivan rauhalliseen ääneeni. Toimi!

Sira keskittyi KOKO suorituksemme ajan minuun. Aina liikkurin kysyessä "onko ohjaaja valmis", katsoin Siraa ja totesin sen tuijottavan jo minua: joko me päästään tekemään? Ei haistelua, vilkuilua tai levottomuutta. Reipasta toimintaa, napakat sivulletulot, hyvä katsekontakti koko ajan. Mitähän muuta mä vielä voisin kehua? :D Se oli aivan täydellistä! Kaverini, joka harrastaa koiriensa kanssa PK-lajeja, kehui kovasti Siran vireen olleen niin hyvä, että se olisi ollut mahtava jopa PK-tokossa. Siellähän koirat pääsääntöisesti tekevät töitä korkeammalla vietillä.

Olen niin tyytyväinen meidän yhteistyöhömme suorituksen aikana. Sira kuunteli ja teki, kun ohjasin. Minä osasin pitää Siran virettä korkealla oikealla käytöksellä ja kehumisella, enkä antanut jännityksen hallita. Siran pysyessä koko ajan vierellä käskyn alla, koko suoritus meni nopeammin läpi. Aikaa ei haaskaantunut Siran vireen tasoittamiseksi kehumisen jälkeen, eikä siihen että saan ylipäätänsä haukkumisen loppumaan ja Siran sivulle takaisin.

Meidän suorituksemme oli täydellinen, meille. Omaan vaatimustasooni ja treeniaikaani nähden suoritus oli täysi 10. Pienet virheet eivät haittaa, koska yhteistyö toimi moitteettomasti ja Sira selvästi nautti koko ajan. Itsestäkin oli kieltämättä nautinto tehdä liikkeitä, kun luotti niiden menevän hyvin ja Siran toimivan oikein, niinkuin olemme harjoitelleet. Oli mahtava tunne, kun tiesi liikkeiden menneen nappiin. (edelleenkin meidän tasollamme nappiin, mutta kuten alussa sanoinkin, muutamaa virhettä lukuunottamatta suoritus oli jopa yleisellä tasolla hyvä ja olisi ollut tiukempienkin tuomarien arvostelemana hyvä. Muutama piste sinne tai tänne, suorituksemme yhteistyötä, Siran virettä ja keskittymistä ne eivät voi vähentää. Kokonaisvaikutus olisi ollut kaikilla tuomareilla 10, siitä olen varma. )

Voitte uskoa, että Sira sai palkaksi aika paljon nannaa ja hellittelyä :) Olen niin ylpeä pikkupystiksestäni, se kyllä osoitti mihin mitteleistä on! Sira on niin <3 :)

Ai niin, vaikka nämä oli "huonoimmat" ykköstulos-pisteet, suorituksena tämä oli paras. Kaikki toimi täydellisesti. Meillä on näköjään joko- tai, eli joko tuloksemme on reilusti alle ykköstuloksen tai sitten pisteet on lähemmäs täydet. Meillä ei ole yhtään ykköstulosta alle 190 pisteen! Sitten toisessa ääripäässä onkin 3-tulokset tai 2-tulokset. Me onnistutaan joko täysillä tai epäonnistutaan täysillä ;)

Kyllä ihmislapsi osaa olla tyhmä!

Olen syksyn ja kevään ihmetellyt, miksi Sira on niin kovilla kierroksilla hallilla treenatessa. Se näkyy haukkumisena ja mun ympäri kiertämisenä, ei siis liikkeen aikana vaan heti sen jälkeen. No, tänään syy selvisi.

Oma oloni oli treeneissä vähän vaisu, sellainen rauhallinen. En jaksanut kauheasti itse riekkua ja nostattaa Siran virettä, joten Sirahan treenasi koko ajan nätisti ja keskittyneesti. Ei siis haukkumisia "vapaa"-käskyn tultua, ei ympäripyörimistä vaan keskittynyt odottaminen mitä kivaa nyt seuraisi. Kerran kokeilin palkata tuttuun tyyliin taputtamalla käsiä yhteen, joka on Sirkulle merkki hypätä käsiäni vasten nuolemaan naamaani. Sira sai hepulin, haukkui ja hyppi ympäriinsä. Niin, miten voi noin yksinkertaisen asian tajuamiseen mennä ikuisuus?!

Koko ajan ollaan vain puhuttu oikeasta viretilasta ja koiran vireen nostamisesta. Mulla vain sattuu olemaan koira, joka on oikeassa vireessä melkein aina! Miksi mun siis pitää väkisin yrittää nostaa sitä lisää, ja sillä aiheuttaa Siralle vain liian isot kierrokset. Tyhmä minä. Nyt siis palataan vain vanhaan nakkipalkkatreeniin höystettynä tilanteen vaatiessa sanallista kehua, hillitysti.. Kisatilanteessa se kehupalkkaaminen onkin vaikeaa, saa nähdä miten se onnistuu. Tai siis sanallista kehua saa olla, mutta kehonkielen ja äänen pitää olla rauhallista. Ei yhtään käsien heiluttelua tai mitään fyysistä, silittäminenkin harkitusti rauhassa.

Nyt vähän nolottaa; miten mä en oikeasti osaa lukea tota koiraani ja REKISTERÖIDÄ niitä asioita?! No, onneks mä opin tän treeneissä enkä kisoissa :P

Muuten treenit meni kivasti paikkamakuuta lukuunottamatta. Paikkamakuu menee silti iltapäivän rankkuuden piikkiin, oli pinna aika kireellä lasten takia. Sira on niin herkkä mun tunnetiloille, että se on voinut ihan hyvin paineistua siitä, että olin tuntia aikaisemmin ihan valmis pakkaamaan kimpsut ja kampsut ja muuttamaan aurinkorannalle ilman lapsia ja koiria :D

Tehtiin liikkeestä seis takapalkalla, pysähtyminen on h-i-d-a-s-t-a.. Jatketaan siis treeniä.
Kaukot; yksi muistutus istumaan noususta läheltä ja palkka, sitten kauemmas ja aina palkka maasta istumaan noustessa. Sira nousi joka kerta ekalla käskyllä, jee!
Liikkeestä maahan ja seis, ne oli nopeita. Ainoa virhe tuli seis-liikkeessä takaakierrossa. Sitä pitää varmistella vielä, Sira selvästi osaa sen mutta on vähän epävarma siitä, mitä siltä odotetaan.

Hyppy ja nouto meni kivasti. Tunnaria harjoiteltiin piilottamalla kapula, taas laitoin oman kapulani lähelle muita kapuloita. Ei meininkiäkään vieraisiin kapuloihin, vaikka niitä oli laatikollinen vieressä, sekä yksittäisiä aika lähellä. Aika tyttö, olen ylpeä :)

Ruutua otettiin kosketusalustan kanssa. Mikähän siinä on, että ruudun ollessa kunnolla laitettuna (siis viivat ja tolpat maassa), Sira ei hauku pinnalle lähtiessään. Jos taas harjoittelen pintaa ilman ruutua (samalla käskyllä), Sira haukkuu ja nostaa kierrokset, ottaa pintaa suuhun ja tekee ihme juttuja. Siihenkin on varmaan joku superyksinkertainen selitys, mitä mä en vain tajua.. Auttakaahan viisaammat :)

Jaden ensikosketus hevosiin

Jade pääsi ensimmäistä kertaa elämässään tutustumaan hevosiin Venlan kanssa. Molemmat arastelivat aluksi kamalasti, Jade haisteli kaikkea todella intensiivisesti.

Vaikka ensimmäinen reaktio hevosiin oli pelästys, ei Jade missään vaiheessa ollut paniikissa. Pelko oli sellaista hallittua, selvästi näki että arkuus johtui tottumattomuudesta eikä niinkään pelosta itsestään.

Aikamme kun olimme tallilla pyörineet, Jade tottui jo huomattavasti hevosiin. Pientä shetlanninponia uskallettiin jo vähän haistella nenät vastakkain, mutta suomenhevonen oli jo vaikeampi pala. Luulisin siltä koirani tuntien, että siitä tulisi ihan hyvä tallikoira tilaisuuden tullessa :) Ainakin hevosenkakkaa tuli syötyä antaumuksella :D

Ai niin, yhtään haukahdusta ei kuulunut koko aikana! Sen sijaan Sira haukkui ja pelkäsi enemmän, se reppana. Siran kanssa kävimme ihan vain pikaisesti tallissa käymässä. Oon taas ylpeä Jade-murusestani :)

Siran treenejä

Ollaan Sirkun kanssa treenailtu hiljakseen, kerran viikossa hallilla ja kotona silloin tällöin kun energiaa riittää. Avoimen liikkeitä enimmäkseen hiotaan ja vähän voittajankin. Kaukot, nouto, tunnari, ruutu ja luoksetulon pysäytys on tällä hetkellä harjoitusohjelmistossa.

Kaukokäskyissä (avoimen luokan) ollaan edistytty, nyt sujui istumaan nousu 15metrin päästä! Ollaan hinkattu sitä vahvistaen, eli oon palkannut siitä paljon ja aloittanut aina läheltä ja siirtynyt kauemmas. Aluksi siis muistutus läheltä, mistä on kyse ja sitten siirrytään kauemmas. Näköjään tehonnut!

Nouto on vähän hajanainen, siinä on paljon pientä hiomista: Sira ottaa kierroksia lähdössä, koska nouto on sen mielestä NIIN huippu! Lähdössä siis haukkuu vähän. Kapulan hakee ja palauttaa vauhdilla, mutta nälvää kapulaa ja perusasento on yhtä huono kuin muutenkin. Eli noudossa siis on kunnossa käskyn odottaminen, kapulan hakeminen ja palauttaminen vauhdilla. Muut kaipaakin hiomista..

Luoksetulon pysäytys on ihan onneton. Pysähtyy kyllä, mutta ottaa askeleita. Vauhdissa ja kisatilanteessa varmasti yli koiranmitan. Pah. Harjoitellaan nyt vielä ihan kunnolla pysäyttämistä eli huutaessani "seis" käskyn, tulen itse vastaan ja pysäytän Siran liikkeen sillä. Ei ainakaan vielä oo tehonnut, katsotaan auttaisiko lisätreeni vai pitääkö keksiä jotain muuta.

Ruudussa harjoitellaan pintaa, siinäkin Sira ottaa kierroksia ja haukkuu lähtiessään sinne. Ärsyttävää, se on nyt syksyn aikana tullut tuo haukkuminen oikein kunnolla! Ennen haukkui treenatessa vain pinnalle menossa, kunnei oikein tiennyt mitä siltä odotettiin. Silloinkin se oli sellainen haukahdus. Nyt treeneissä se haukkuminen on j-a-t-k-u-v-a-a!! Tosi ärsyttävää.

Lopuksi paras eli TUNNARI! Sira RAKASTAA tunnaria, se on ihan huippua sen mielestä! Niin silti taitaa kaikki treenaaminen olla ;) Nyt Sirkku on kuitenkin selvästi tajunnut jutun ja se on selvästi kehittynyt siinä.
Ollaan harjoiteltu kotona piilottamalla kapulaa kaikkialle olkkarissa (seuraavaksi vuorossa alueen laajennus eli piilotan muuallekkin kuin olkkariin) niin, ettei Sira näe sitä. Kauhea nuuskutus kuuluu, kun se etsii kapulaa. Kovin kauaa se ei jaksa keskittyä ilman uutta käskyä, jos tuntuu että ei löydy. Kärsivällisyys on silti tässä jo harjoituksen myötä kasvanut eli nyt Sira jaksaa jo vähän pidempään etsiä itse.

Pari kertaa nyt ollaan vaikeutettu selvästi hommaa. Hallilla piilotin oman kapulan lähelle laatikkoa, joka oli täynnä tunnarikapuloita. Lisäksi siellä oli muutama kapula näkyvillä, ne oli jääneet joltain sopivasti häiriöksi. Sira lähti innoissaan etsimään omaa kapulaansa, kiipesi tunnarilaatikkoon ja haisteli ja kuopi, mutta yhtään kapulaa ei sieltä laatikosta suuhun ottanut. Myöskään vieraat kapulat ei saaneet reaktiota aikaan, vaan etsittiin ihan se oma kapula! Hieno tyttö.

Toisella kertaa tehtiin harjoitus hallilla niin, että oma kapulani laitettiin alimmaiseksi ja siihen päälle kaadettiin noin 20kpl puhtaita kapuloita. Ei yhtään epäröintiä, ei yhtään väärää kapulaa suuhun vaan keskittyneesti etsittiin se oikea kapula. Voitte uskoa, että tunne oli mahtava!! :)

Muutaman kerran kokeiltiin treeneissä laudan avulla, 4 puhdasta kapulaa ja yksi oma. Hienosti sekin sujui lukuunottamatta yhtä kertaa, kun Sira oli jotenkin koko treenin ajan kauheilla kierroksilla. Silloin ei selvästi malttanut enää toimia kunnolla vaan häsläsi. Täytyykin kiinnittää huomiota tuohon kierroksilla oloon..

Midorin kuulumisia

Näin eilen taas Midoria, meidän kullanmuru-herraamme josta jouduimme luopumaan Midorin sairauden takia. Aina nykyisin Midoria nähdessäni en voi muuta kuin todeta, että päätös oli aivan oikea ja paikka, missä Mitsku nykyisin asustaa on PARAS, mitä koiralleen voi toivoa.

Midori oli niin stressaantunut meillä, kun lapset hyöri koko ajan ympärillä ja herra halusi aina nukkua rauhassa keskellä touhua. Ei oikein toimi lapsiperheessä, että koira varaa itselleen keskeltä olkkarin lattiaa parin metrin rauha-alueen. Ainakaan ei toimi meidän olkkarissa, missä kaikki tapahtuu.

Nyt Midorilla on aivan mahtavat olot, se pääsee sänkyyn nukkumaan, (jopa niin leveästi, että perheen isäntä on joutunut siirtymään koirapatjalle lattialle nukkumaan! :D ) sen kanssa harrastetaan vähän agilityä ja lenkkeillään, sitä hoidetaan huolella ja hellitään (sekä lellitään.. ;)). Midorin turkki on kasvanut todella mahtavaksi, se heiluttaa häntäänsä oikein reippaasti ja on vauhdikas ja leikkisä. Monta asiaa, mitkä pikkuhiljaa sairauden jatkuessa katosivat Mitskulta. Vinkulelut saavat kyytiä, perheen mittelipentu ja muut tutut koirat saavat Midorista leikkiseuraa. Pahimmillaanhan Midori ei edes leikkinyt tutun leikkikaverin kanssa, vain ärisi. Nyt leikki sujuu kuulemma oikein vauhdikkaasti :)

Sairaus ei ole silti hellittänyt otettaan, kortisoniannosta ei ole vielä saatu laskettua. Kuitenkin tilanne on hyvällä tavalla vakaa, koira on onnellinen ja "terve", ei kivulias eikä stressaantunut. Hammas jouduttiin leikkaamaan, hampaat ovat niin pehmeitä ja huonokuntoisia että siinä oli jokin murtuma yms. Nyt en tarkkaan muista mistä oli kyse.

Vaikka kovin ikävöinkin Midoria, en voi olla surullinen katsoessani Mitskun heiluvaa häntää. Nyt sillä on hyvä olla ja sen se ansaitseekin! Kiitos Sannalle ja Eerolle Midorin hyvästä hoidosta, parempaa kotia se ei olisi voinut saada! On ihanaa, kun voi luottaa täysin, että pieni sairas herramme hoidetaan aivan täydellisesti ja huolellisesti. Tassukarvakaan ei näytä tippuvan ilman, että Sanna huomaa ;) Kiitos! <3

Jade "terapiakoirana"

Jade on aloittanut "uransa" kehitysvammaisten parissa. Olemme käyneet yhdessä Antinkartanon eri osastoilla sekä asumisyksiköissä. Minähän opiskelen alaa, jotenon mielenkiintoista päästä tutustumaan laitoksiin, niiden ihmisiin ja toimintaan koiran kanssa.

Jaden luonne soveltuu erinomaisesti työhön kehitysvammaisten parissa. Se on aivan mieletön! Asukkaat ovat tykänneet todella paljon ja kaikista paikoista on pyydetty uusintavierailuja. Ei ikinä uskoisi, että Jade on vasta 10kk ikäinen pentu, kun kohtaamme asukkaita. Jade on rauhallinen, mutta ei pelokas. Se hakee kontaktia ja nautiskelee rapsutuksista, välillä makoillaan asukkaiden sylissä sohvalla tai lattialla maha pystyssä rapsutuksi odottaen. Jade vaistoaa, ketkä ovat kiinnostuneita ja ketkä arastelevat, arastelevia se ei edes yritä nuolla naamasta, mutta jos vähääkään annetaan lupaa niin naamapesu suoritetaan huolellisesti.

Jade osaa olla aivan rauhassa, jos vierailu kestää pidempään. Yhdessä asumisyksikössä olimme pari tuntia, ja Jade sai olla lopulta vapaana asukkaita ilostuttamassa. Koira ja eräs asukas kävelivät innoissaan pitkin käytäviä, Jade häntä heiluen ja asukas nauttien Jaden tottelevaisuudesta. Oli hieno huomata, että Jade lähti arastelematta matkaan mukaan ja kuunteli muitakin ihmisiä.

Olemme nyt kiertäneet kahdessa eri asumisyksikössä, liikuntavammaisten, aikuisiällä vammautuneiden, vanhusten, miesten sekä psykiatrisella osastolla. Ikähaarukka on ollut nuoresta vanhukseen ja kehitysvammaisuuden asteet vaihdelleet lievästä vaikeaan. Lisäksi kävimme lastensuojelulaitoksen pihalla, siihen sai halukkaat nuoret tulla katsomaan koiraa. Jadea ei ole ujostuttanut kohdata ketään, se ei ole pelännyt huutoa tai pyörätuoleja, ei jäykistyneitä sormia jotka vahingossa kiskovat karvoja tai vaivalloisia taputuksia.

Olen NIIN ylpeä Jadesta! Sen luonne on aivan mahtava ja tykkään siitä päivä päivältä enemmän ja enemmän. Minun rakas karvapallukkani <3

Motivaatio kadoksissa..

Plaah, motivaatio on täysin kadoksissa. Väsyttää koko ajan eikä mitään saa tehtyä. Oisko aika aloittaa rautakuuri ja nappailla vähän vitamiineja, jotta saatais vähän potkua tähän treenaukseen. Harmittaa, kun menee hyvät treenit/ohjaajat ohi oman väsymyksen, laiskuuden ja saamattomuuden takia hukkaan. Yritän nyt ottaa itseäni niskasta kiinni, nyt kun lapsetkin alkaa olla päivisin jo vähän helpompia. Ainakin välillä. Yhtenä päivänä ne leikkivät jopa 20min. yhdessä ilman yhtään tappelua! Jee! :D Ne kasvaa koko ajan, kohta me treenataan kaikki yhdessä omia koiria ;)

Jaden näyttelytulos

Jade pyörähti sunnuntaina Jyväskylässä ensimmäisissä virallisissa näyttelyissään. Hienosti meni, Jade esiintyi rauhallisesti ja nätisti. Hyvät arvostelutkin sai tuomarina toimineelta Juha Putkoselta.

9kk. Erinom. tyyppi, koko, mittasuhteet. Hyvä kallo-osa. Kevyt kuono. Hyvät korvat. Keskiruskeat silmät. Hyvä purenta. Hyvin kehitt. rintakehä. Riittävän karhea karva. Olkavarret (saisi olla?) viistommat. Hyvin kulmaut. takaa. Hännän tulisi kaareutua paremmin. Iän mukaiset löysät etuliikkeet. Hyvät takaliik. Miellyttävä käytös.

Jade siis JUN ERI 2 SA :)

Sira tänään

Tämä tulee nyt olemaan treenipäiväkirja. Saan muistiin itselleni, mitä ollaan tehty ihan tarkasti. Lisäksi yritän muistaa laittaa aina treeneissä saatuja ohjeita ylös, jos joku muukin niistä hyötyisi ja välttäisi ehkä meidän tekemiä virheitä :P (Joita on huomaamatta kertynyt jo paljon!)

Tänään siis otin heti härkää sarvista, vai pitäisikö sanoa Siraa hännästä? :D

Viretilan nostatusta "Treenataan" sanan kanssa, ja siitä käsiavulla sivulle oikeaan paikkaan. Naksuttimella ja nakkipalkalla merkkasin heti, kun oikea paikka löytyi ja vapautus heti perään. Eli nopeatempoista oikean kohdan hakua naksuttimella. Oma asento on tässä vaiheessa ihan kiemurainen, kun ohjaan Siraa kädellä oikeaan paikkaan. Siitä täytyykin yrittää heti eroon, mutta en tiedä miten sen sitten saisin ohjattua oikealle paikalleen..Tein muutamia sarjoja, hetken tauolla.

Sira nautti selvästi! :) Venlaakin piti vähän palkata sivulletulosta aina taukojen aikana ;)

*edit* Muistan nyt parin kerran jälkeen PALKATA OIKEAAN PAIKKAAN :D Eli en palkkaa eteen, vaan juuri siihen, missä Siran pitäisi olla. Olen palkannut liian eteen = Sira edistää palkan perään.

Treenejä pitkästä aikaa!

Nyt on taas palailtu treenaamaan, hetken tauon jälkeen. Kyllä tauko teki hyvää, mulle ainakin. Sira on nyt niin innoissaan, kun pääsee vihdoin tekemään jotain! Harmi vain, että kotona treeniaika on niin rajallista lasten takia ja sitten illalla ei jaksa enää. Nyt on silti pakko tsempata, meillä on Siran kanssa kovat tavoitteet ensi kesän SM-kisoihin. Meidän olisi tarkoitus silloin kisata voittajaluokassa! Eli aika iso homma on vielä edessä, paljon verta, hikeä ja kyyneleitä.

Hassua on se, että noin 8kk sitten luulin meidän olevan hyviä. Saimme mahtavan tuloksen alokasluokassa ekoista kisoistamme. Ajattelin, että kaikki jatkuu samaa rataa, vähän vasemmalla kädellä tehden. Pah. Nyt on palattu ihan perusteisiin, perusasennosta lähtien. Miten kaikki voikaan hajota käsiin! Ja miten paljon sitä oppiikaan näkemään virheitä itsessään. Ollaanhan me kehitytty paljon, mutta toisaalta treenaamattomuuden takia junnataan aika paljon paikallaan. Ehkä tauko antaa nyt energiaa treenata iltaisin edes vähän :)

Siran kanssa tosiaan ehdittiin ottamaan vain sivulletulo. Se edistää, mä palkkaan väärin, ohjaan kropalla ja se seuraa kuin vipperä mun vartalon liikeitä. Mä en osaa käyttää naksutinta (ensimmäinen opeteltava asia tällä viikolla!) eikä Sira osaa pysyä paikoillaan kun sanon Sivu! (Toinen opeteltava asia tällä viikolla.) Sen verran intensiiviset treenit oli tällä kertaa, että häpeänpuna poskilla kaikkien tuijotettavana ollessa tuli mieleen vain "miks mä en treenannut mitään kotona..". Ehkäpä tuo muisto auttaa jaksamaan illalla vielä lasten nukahdettua edes vähän ottamaan treeniä ;)

Jaden kanssa tehtiin perusjuttuja. Maahanmenoa niin, että meni ihan oikeaoppisesti eikä takapuoli ensin. Pintaa otettiin myös naksuttimen kanssa, läheltä tajuaa jo vähän mutta kauempana ei kyllä yhtään hokannut. Sivulletuloa treenailin itsekseni.

Nyt saunaan! :D

Jaden uusi harrastus

Äitini ei oikein ole koiraihminen, varsinkaan haukkuvien (Sira) tai hyppivien (Jade) koirien ihminen. Nyt kuitenkin Jade sai kaiken suosion ja armon äitini silmissä uuden harrastuksensa takia.

Tämä uusi harrastus ei ole toteutettavissa ihan missä tahansa, ainakaan sisätiloissa (toivottavasti!!). Kyseessä on MYYRIEN PYYDYSTÄMINEN! En tiedä, olenko itse ihan niin innostunut asiasta kuin äitini.. Onkohan myyristä mahdollista saada myyräkuumetta? :X niin tai näin, jostain syystä Jade ei ole saanut pussailla meitä nyt..

Tappelupukarit

Kuvia siis koirista, ei lapsista :) Vaikka lapsetkin kyllä tappelee, mutta sitä ei ole niin kiva kuvata :D

Siran kuvia!