Siran kanssa kerrattiin AVOn liikkeet. Kaikki on sopivasti hujan hajan valmiit. Aina tulee jokin pieni juttu eri liikkeessä, mikä menee pieleen tai onnistuu. Jokaisessa liikkeessä on aina parantamista, jokin virhe mikä toistuu melkein aina.
Nouto: 1.virhe: aloin treenata Siran kanssa suoraan tultuani hallille, ilman rauhoittumis/juttelutuokiota. Se on Siralle tärkeä, muuten kierrokset nousee ihan liikaa eikä se pysty hallitsemaan sitä.Nouto oli varsin vauhdikas, en olekkaan ennen nähnyt Siralla sellaista vauhtia! Palautus oli ihan ok, oikeapaikkainen. Vähän levotonta pureskelua, mutta noilla kierroksilla en yhtään ihmettele.
Liikkeestä maahan hyvä, liikkeestä seis ei hyvä. Meni istumaan, kun palasin viereen. Mitä ihmettä?! Sitten kun otettiin uudestaan, pyörähti mukana taaksepaluussa, toisella kertaa meni taas istumaan ennen aikojansa.. Argh! Varmasta liikkeestä tuli siis epävarma. Kivaa.
Hyppy: Hieno, lennokas hyppy ja nopea istuminen käskystä. Sivulle palautus olikin sitten naapurin käskyllä, eipähän ole sitäkään ennen tapahtunut. Seuraavalla kerralla kaksi käskyä hyppyyn ja kaksi käskyä sivulle tuloon. Oli niin kiinnostavaa kuunnella pienen pentukoiran rähinää.. Plussaa tosiaan hypyn ilmavuudesta ja lennokkuudesta.
Kaukot: Eka istumaan nousu oli huono, Sira nosti vähän pyllyänsä ja siirtyi eteenpäin. Seuraavat oli parempia, onnistui istumaan nousu kauempaakin. Pisimmillään välimatka oli varmaan 10-15 metriä. Olen kyllä todella huono arvioimaan välimatkoja..
Luoksetulon pysäytys: Vaiheessa, vaiheessa.. Sira pysähtyy niin älyttömän epävarmasti, tai siis hitaasti ja edeten yli koiranmitan. Plaah.
Hienoa, vaikuttaa todella lupaavalta ja valmiilta meidän AVO! Tai sitten ei.. :/
Ruutuakin harjoiteltiin, Sira meni aluksi hienosti kosketusalustalle MUTTA taas jokin meni pieleen. Välimatka sotki asian, sitten ei auttanut enää lähemmäs siirtyminenkään. Ihan läheltä osas kyllä taas mennä jo alustalle. Hassua, että kosketusalusta ilman ruutumerkkejä ei toimi; Sira haukkuu eikä löydä sitä. Kun se on ruudun sisällä, niin haukkua ei kuulu lähdössä ja löytäminen on varmempaa.
Tunnari otettiin kotona. Se on epäonnistunut liian vaikeiden piilotusten vuoksi joten en riskeerannut vaan otin ihan helppoon piiloon kotona. Sira makas ihan unessa sohvalla, mutta nähdessään tunnarikapulan mun kädessä se ryntäs mun luo ja odotti, että päästään vauhtiin.
Pari kertaa piilotin, ekalla kerralla Sira meinas lannistua kunnei heti ekasta haistelusta löytynytkään, mutta jatkoi kuitenkin. Helposti kaikki sitten löytyi ja palkkana oli kivipiiraa, namia Sirkun mielestä! Toivotaan, että helpot piilot auttaa taas Siraa saamaan luottamuksensa takaisin.
------------
Jaden kanssa treenattiin virettä ja keskittymistä. Nopeita maahanmenoja, virettä, sivulla seuraamista ja leikkimistä. Ihan lopuksi otettiin vähän iki-ihanan Peikko-lapinkoiran ohittelua, nuorten rakkaus on niin vahvaa.. ;) Jade ei millään malttaisi pysyä karvoissaan Peikon nähdessään, salamana livahtaa Peikon eteen ja sieltä sen saa repiä pois maasta, ketarat katossa.. Hyvä vire Jadella oli ja herkkunamien avulla Peikkokin unohdettiin. Voi mun karvapalloa :) Ihana Jade, hyppi päin ja rehasi, häntä viuhtoi ja tassut kävi. Iloiset ilmeet, napsuvat hampaat. Niistä oli kakaran treenit tehty. Kivaa oli Jadenkin mielestä, se just huuteli väsyneenä makkarista :D
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti