Jade pääsi ensimmäistä kertaa elämässään tutustumaan hevosiin Venlan kanssa. Molemmat arastelivat aluksi kamalasti, Jade haisteli kaikkea todella intensiivisesti.
Vaikka ensimmäinen reaktio hevosiin oli pelästys, ei Jade missään vaiheessa ollut paniikissa. Pelko oli sellaista hallittua, selvästi näki että arkuus johtui tottumattomuudesta eikä niinkään pelosta itsestään.
Aikamme kun olimme tallilla pyörineet, Jade tottui jo huomattavasti hevosiin. Pientä shetlanninponia uskallettiin jo vähän haistella nenät vastakkain, mutta suomenhevonen oli jo vaikeampi pala. Luulisin siltä koirani tuntien, että siitä tulisi ihan hyvä tallikoira tilaisuuden tullessa :) Ainakin hevosenkakkaa tuli syötyä antaumuksella :D
Ai niin, yhtään haukahdusta ei kuulunut koko aikana! Sen sijaan Sira haukkui ja pelkäsi enemmän, se reppana. Siran kanssa kävimme ihan vain pikaisesti tallissa käymässä. Oon taas ylpeä Jade-murusestani :)
torstai 16. helmikuuta 2012
maanantai 13. helmikuuta 2012
Siran treenejä
Ollaan Sirkun kanssa treenailtu hiljakseen, kerran viikossa hallilla ja kotona silloin tällöin kun energiaa riittää. Avoimen liikkeitä enimmäkseen hiotaan ja vähän voittajankin. Kaukot, nouto, tunnari, ruutu ja luoksetulon pysäytys on tällä hetkellä harjoitusohjelmistossa.
Kaukokäskyissä (avoimen luokan) ollaan edistytty, nyt sujui istumaan nousu 15metrin päästä! Ollaan hinkattu sitä vahvistaen, eli oon palkannut siitä paljon ja aloittanut aina läheltä ja siirtynyt kauemmas. Aluksi siis muistutus läheltä, mistä on kyse ja sitten siirrytään kauemmas. Näköjään tehonnut!
Nouto on vähän hajanainen, siinä on paljon pientä hiomista: Sira ottaa kierroksia lähdössä, koska nouto on sen mielestä NIIN huippu! Lähdössä siis haukkuu vähän. Kapulan hakee ja palauttaa vauhdilla, mutta nälvää kapulaa ja perusasento on yhtä huono kuin muutenkin. Eli noudossa siis on kunnossa käskyn odottaminen, kapulan hakeminen ja palauttaminen vauhdilla. Muut kaipaakin hiomista..
Luoksetulon pysäytys on ihan onneton. Pysähtyy kyllä, mutta ottaa askeleita. Vauhdissa ja kisatilanteessa varmasti yli koiranmitan. Pah. Harjoitellaan nyt vielä ihan kunnolla pysäyttämistä eli huutaessani "seis" käskyn, tulen itse vastaan ja pysäytän Siran liikkeen sillä. Ei ainakaan vielä oo tehonnut, katsotaan auttaisiko lisätreeni vai pitääkö keksiä jotain muuta.
Ruudussa harjoitellaan pintaa, siinäkin Sira ottaa kierroksia ja haukkuu lähtiessään sinne. Ärsyttävää, se on nyt syksyn aikana tullut tuo haukkuminen oikein kunnolla! Ennen haukkui treenatessa vain pinnalle menossa, kunnei oikein tiennyt mitä siltä odotettiin. Silloinkin se oli sellainen haukahdus. Nyt treeneissä se haukkuminen on j-a-t-k-u-v-a-a!! Tosi ärsyttävää.
Lopuksi paras eli TUNNARI! Sira RAKASTAA tunnaria, se on ihan huippua sen mielestä! Niin silti taitaa kaikki treenaaminen olla ;) Nyt Sirkku on kuitenkin selvästi tajunnut jutun ja se on selvästi kehittynyt siinä.
Ollaan harjoiteltu kotona piilottamalla kapulaa kaikkialle olkkarissa (seuraavaksi vuorossa alueen laajennus eli piilotan muuallekkin kuin olkkariin) niin, ettei Sira näe sitä. Kauhea nuuskutus kuuluu, kun se etsii kapulaa. Kovin kauaa se ei jaksa keskittyä ilman uutta käskyä, jos tuntuu että ei löydy. Kärsivällisyys on silti tässä jo harjoituksen myötä kasvanut eli nyt Sira jaksaa jo vähän pidempään etsiä itse.
Pari kertaa nyt ollaan vaikeutettu selvästi hommaa. Hallilla piilotin oman kapulan lähelle laatikkoa, joka oli täynnä tunnarikapuloita. Lisäksi siellä oli muutama kapula näkyvillä, ne oli jääneet joltain sopivasti häiriöksi. Sira lähti innoissaan etsimään omaa kapulaansa, kiipesi tunnarilaatikkoon ja haisteli ja kuopi, mutta yhtään kapulaa ei sieltä laatikosta suuhun ottanut. Myöskään vieraat kapulat ei saaneet reaktiota aikaan, vaan etsittiin ihan se oma kapula! Hieno tyttö.
Toisella kertaa tehtiin harjoitus hallilla niin, että oma kapulani laitettiin alimmaiseksi ja siihen päälle kaadettiin noin 20kpl puhtaita kapuloita. Ei yhtään epäröintiä, ei yhtään väärää kapulaa suuhun vaan keskittyneesti etsittiin se oikea kapula. Voitte uskoa, että tunne oli mahtava!! :)
Muutaman kerran kokeiltiin treeneissä laudan avulla, 4 puhdasta kapulaa ja yksi oma. Hienosti sekin sujui lukuunottamatta yhtä kertaa, kun Sira oli jotenkin koko treenin ajan kauheilla kierroksilla. Silloin ei selvästi malttanut enää toimia kunnolla vaan häsläsi. Täytyykin kiinnittää huomiota tuohon kierroksilla oloon..
Kaukokäskyissä (avoimen luokan) ollaan edistytty, nyt sujui istumaan nousu 15metrin päästä! Ollaan hinkattu sitä vahvistaen, eli oon palkannut siitä paljon ja aloittanut aina läheltä ja siirtynyt kauemmas. Aluksi siis muistutus läheltä, mistä on kyse ja sitten siirrytään kauemmas. Näköjään tehonnut!
Nouto on vähän hajanainen, siinä on paljon pientä hiomista: Sira ottaa kierroksia lähdössä, koska nouto on sen mielestä NIIN huippu! Lähdössä siis haukkuu vähän. Kapulan hakee ja palauttaa vauhdilla, mutta nälvää kapulaa ja perusasento on yhtä huono kuin muutenkin. Eli noudossa siis on kunnossa käskyn odottaminen, kapulan hakeminen ja palauttaminen vauhdilla. Muut kaipaakin hiomista..
Luoksetulon pysäytys on ihan onneton. Pysähtyy kyllä, mutta ottaa askeleita. Vauhdissa ja kisatilanteessa varmasti yli koiranmitan. Pah. Harjoitellaan nyt vielä ihan kunnolla pysäyttämistä eli huutaessani "seis" käskyn, tulen itse vastaan ja pysäytän Siran liikkeen sillä. Ei ainakaan vielä oo tehonnut, katsotaan auttaisiko lisätreeni vai pitääkö keksiä jotain muuta.
Ruudussa harjoitellaan pintaa, siinäkin Sira ottaa kierroksia ja haukkuu lähtiessään sinne. Ärsyttävää, se on nyt syksyn aikana tullut tuo haukkuminen oikein kunnolla! Ennen haukkui treenatessa vain pinnalle menossa, kunnei oikein tiennyt mitä siltä odotettiin. Silloinkin se oli sellainen haukahdus. Nyt treeneissä se haukkuminen on j-a-t-k-u-v-a-a!! Tosi ärsyttävää.
Lopuksi paras eli TUNNARI! Sira RAKASTAA tunnaria, se on ihan huippua sen mielestä! Niin silti taitaa kaikki treenaaminen olla ;) Nyt Sirkku on kuitenkin selvästi tajunnut jutun ja se on selvästi kehittynyt siinä.
Ollaan harjoiteltu kotona piilottamalla kapulaa kaikkialle olkkarissa (seuraavaksi vuorossa alueen laajennus eli piilotan muuallekkin kuin olkkariin) niin, ettei Sira näe sitä. Kauhea nuuskutus kuuluu, kun se etsii kapulaa. Kovin kauaa se ei jaksa keskittyä ilman uutta käskyä, jos tuntuu että ei löydy. Kärsivällisyys on silti tässä jo harjoituksen myötä kasvanut eli nyt Sira jaksaa jo vähän pidempään etsiä itse.
Pari kertaa nyt ollaan vaikeutettu selvästi hommaa. Hallilla piilotin oman kapulan lähelle laatikkoa, joka oli täynnä tunnarikapuloita. Lisäksi siellä oli muutama kapula näkyvillä, ne oli jääneet joltain sopivasti häiriöksi. Sira lähti innoissaan etsimään omaa kapulaansa, kiipesi tunnarilaatikkoon ja haisteli ja kuopi, mutta yhtään kapulaa ei sieltä laatikosta suuhun ottanut. Myöskään vieraat kapulat ei saaneet reaktiota aikaan, vaan etsittiin ihan se oma kapula! Hieno tyttö.
Toisella kertaa tehtiin harjoitus hallilla niin, että oma kapulani laitettiin alimmaiseksi ja siihen päälle kaadettiin noin 20kpl puhtaita kapuloita. Ei yhtään epäröintiä, ei yhtään väärää kapulaa suuhun vaan keskittyneesti etsittiin se oikea kapula. Voitte uskoa, että tunne oli mahtava!! :)
Muutaman kerran kokeiltiin treeneissä laudan avulla, 4 puhdasta kapulaa ja yksi oma. Hienosti sekin sujui lukuunottamatta yhtä kertaa, kun Sira oli jotenkin koko treenin ajan kauheilla kierroksilla. Silloin ei selvästi malttanut enää toimia kunnolla vaan häsläsi. Täytyykin kiinnittää huomiota tuohon kierroksilla oloon..
keskiviikko 18. tammikuuta 2012
Midorin kuulumisia
Näin eilen taas Midoria, meidän kullanmuru-herraamme josta jouduimme luopumaan Midorin sairauden takia. Aina nykyisin Midoria nähdessäni en voi muuta kuin todeta, että päätös oli aivan oikea ja paikka, missä Mitsku nykyisin asustaa on PARAS, mitä koiralleen voi toivoa.
Midori oli niin stressaantunut meillä, kun lapset hyöri koko ajan ympärillä ja herra halusi aina nukkua rauhassa keskellä touhua. Ei oikein toimi lapsiperheessä, että koira varaa itselleen keskeltä olkkarin lattiaa parin metrin rauha-alueen. Ainakaan ei toimi meidän olkkarissa, missä kaikki tapahtuu.
Nyt Midorilla on aivan mahtavat olot, se pääsee sänkyyn nukkumaan, (jopa niin leveästi, että perheen isäntä on joutunut siirtymään koirapatjalle lattialle nukkumaan! :D ) sen kanssa harrastetaan vähän agilityä ja lenkkeillään, sitä hoidetaan huolella ja hellitään (sekä lellitään.. ;)). Midorin turkki on kasvanut todella mahtavaksi, se heiluttaa häntäänsä oikein reippaasti ja on vauhdikas ja leikkisä. Monta asiaa, mitkä pikkuhiljaa sairauden jatkuessa katosivat Mitskulta. Vinkulelut saavat kyytiä, perheen mittelipentu ja muut tutut koirat saavat Midorista leikkiseuraa. Pahimmillaanhan Midori ei edes leikkinyt tutun leikkikaverin kanssa, vain ärisi. Nyt leikki sujuu kuulemma oikein vauhdikkaasti :)
Sairaus ei ole silti hellittänyt otettaan, kortisoniannosta ei ole vielä saatu laskettua. Kuitenkin tilanne on hyvällä tavalla vakaa, koira on onnellinen ja "terve", ei kivulias eikä stressaantunut. Hammas jouduttiin leikkaamaan, hampaat ovat niin pehmeitä ja huonokuntoisia että siinä oli jokin murtuma yms. Nyt en tarkkaan muista mistä oli kyse.
Vaikka kovin ikävöinkin Midoria, en voi olla surullinen katsoessani Mitskun heiluvaa häntää. Nyt sillä on hyvä olla ja sen se ansaitseekin! Kiitos Sannalle ja Eerolle Midorin hyvästä hoidosta, parempaa kotia se ei olisi voinut saada! On ihanaa, kun voi luottaa täysin, että pieni sairas herramme hoidetaan aivan täydellisesti ja huolellisesti. Tassukarvakaan ei näytä tippuvan ilman, että Sanna huomaa ;) Kiitos! <3
Midori oli niin stressaantunut meillä, kun lapset hyöri koko ajan ympärillä ja herra halusi aina nukkua rauhassa keskellä touhua. Ei oikein toimi lapsiperheessä, että koira varaa itselleen keskeltä olkkarin lattiaa parin metrin rauha-alueen. Ainakaan ei toimi meidän olkkarissa, missä kaikki tapahtuu.
Nyt Midorilla on aivan mahtavat olot, se pääsee sänkyyn nukkumaan, (jopa niin leveästi, että perheen isäntä on joutunut siirtymään koirapatjalle lattialle nukkumaan! :D ) sen kanssa harrastetaan vähän agilityä ja lenkkeillään, sitä hoidetaan huolella ja hellitään (sekä lellitään.. ;)). Midorin turkki on kasvanut todella mahtavaksi, se heiluttaa häntäänsä oikein reippaasti ja on vauhdikas ja leikkisä. Monta asiaa, mitkä pikkuhiljaa sairauden jatkuessa katosivat Mitskulta. Vinkulelut saavat kyytiä, perheen mittelipentu ja muut tutut koirat saavat Midorista leikkiseuraa. Pahimmillaanhan Midori ei edes leikkinyt tutun leikkikaverin kanssa, vain ärisi. Nyt leikki sujuu kuulemma oikein vauhdikkaasti :)
Sairaus ei ole silti hellittänyt otettaan, kortisoniannosta ei ole vielä saatu laskettua. Kuitenkin tilanne on hyvällä tavalla vakaa, koira on onnellinen ja "terve", ei kivulias eikä stressaantunut. Hammas jouduttiin leikkaamaan, hampaat ovat niin pehmeitä ja huonokuntoisia että siinä oli jokin murtuma yms. Nyt en tarkkaan muista mistä oli kyse.
Vaikka kovin ikävöinkin Midoria, en voi olla surullinen katsoessani Mitskun heiluvaa häntää. Nyt sillä on hyvä olla ja sen se ansaitseekin! Kiitos Sannalle ja Eerolle Midorin hyvästä hoidosta, parempaa kotia se ei olisi voinut saada! On ihanaa, kun voi luottaa täysin, että pieni sairas herramme hoidetaan aivan täydellisesti ja huolellisesti. Tassukarvakaan ei näytä tippuvan ilman, että Sanna huomaa ;) Kiitos! <3
sunnuntai 1. tammikuuta 2012
Jade "terapiakoirana"
Jade on aloittanut "uransa" kehitysvammaisten parissa. Olemme käyneet yhdessä Antinkartanon eri osastoilla sekä asumisyksiköissä. Minähän opiskelen alaa, jotenon mielenkiintoista päästä tutustumaan laitoksiin, niiden ihmisiin ja toimintaan koiran kanssa.
Jaden luonne soveltuu erinomaisesti työhön kehitysvammaisten parissa. Se on aivan mieletön! Asukkaat ovat tykänneet todella paljon ja kaikista paikoista on pyydetty uusintavierailuja. Ei ikinä uskoisi, että Jade on vasta 10kk ikäinen pentu, kun kohtaamme asukkaita. Jade on rauhallinen, mutta ei pelokas. Se hakee kontaktia ja nautiskelee rapsutuksista, välillä makoillaan asukkaiden sylissä sohvalla tai lattialla maha pystyssä rapsutuksi odottaen. Jade vaistoaa, ketkä ovat kiinnostuneita ja ketkä arastelevat, arastelevia se ei edes yritä nuolla naamasta, mutta jos vähääkään annetaan lupaa niin naamapesu suoritetaan huolellisesti.
Jade osaa olla aivan rauhassa, jos vierailu kestää pidempään. Yhdessä asumisyksikössä olimme pari tuntia, ja Jade sai olla lopulta vapaana asukkaita ilostuttamassa. Koira ja eräs asukas kävelivät innoissaan pitkin käytäviä, Jade häntä heiluen ja asukas nauttien Jaden tottelevaisuudesta. Oli hieno huomata, että Jade lähti arastelematta matkaan mukaan ja kuunteli muitakin ihmisiä.
Olemme nyt kiertäneet kahdessa eri asumisyksikössä, liikuntavammaisten, aikuisiällä vammautuneiden, vanhusten, miesten sekä psykiatrisella osastolla. Ikähaarukka on ollut nuoresta vanhukseen ja kehitysvammaisuuden asteet vaihdelleet lievästä vaikeaan. Lisäksi kävimme lastensuojelulaitoksen pihalla, siihen sai halukkaat nuoret tulla katsomaan koiraa. Jadea ei ole ujostuttanut kohdata ketään, se ei ole pelännyt huutoa tai pyörätuoleja, ei jäykistyneitä sormia jotka vahingossa kiskovat karvoja tai vaivalloisia taputuksia.
Olen NIIN ylpeä Jadesta! Sen luonne on aivan mahtava ja tykkään siitä päivä päivältä enemmän ja enemmän. Minun rakas karvapallukkani <3
Jaden luonne soveltuu erinomaisesti työhön kehitysvammaisten parissa. Se on aivan mieletön! Asukkaat ovat tykänneet todella paljon ja kaikista paikoista on pyydetty uusintavierailuja. Ei ikinä uskoisi, että Jade on vasta 10kk ikäinen pentu, kun kohtaamme asukkaita. Jade on rauhallinen, mutta ei pelokas. Se hakee kontaktia ja nautiskelee rapsutuksista, välillä makoillaan asukkaiden sylissä sohvalla tai lattialla maha pystyssä rapsutuksi odottaen. Jade vaistoaa, ketkä ovat kiinnostuneita ja ketkä arastelevat, arastelevia se ei edes yritä nuolla naamasta, mutta jos vähääkään annetaan lupaa niin naamapesu suoritetaan huolellisesti.
Jade osaa olla aivan rauhassa, jos vierailu kestää pidempään. Yhdessä asumisyksikössä olimme pari tuntia, ja Jade sai olla lopulta vapaana asukkaita ilostuttamassa. Koira ja eräs asukas kävelivät innoissaan pitkin käytäviä, Jade häntä heiluen ja asukas nauttien Jaden tottelevaisuudesta. Oli hieno huomata, että Jade lähti arastelematta matkaan mukaan ja kuunteli muitakin ihmisiä.
Olemme nyt kiertäneet kahdessa eri asumisyksikössä, liikuntavammaisten, aikuisiällä vammautuneiden, vanhusten, miesten sekä psykiatrisella osastolla. Ikähaarukka on ollut nuoresta vanhukseen ja kehitysvammaisuuden asteet vaihdelleet lievästä vaikeaan. Lisäksi kävimme lastensuojelulaitoksen pihalla, siihen sai halukkaat nuoret tulla katsomaan koiraa. Jadea ei ole ujostuttanut kohdata ketään, se ei ole pelännyt huutoa tai pyörätuoleja, ei jäykistyneitä sormia jotka vahingossa kiskovat karvoja tai vaivalloisia taputuksia.
Olen NIIN ylpeä Jadesta! Sen luonne on aivan mahtava ja tykkään siitä päivä päivältä enemmän ja enemmän. Minun rakas karvapallukkani <3
lauantai 26. marraskuuta 2011
Motivaatio kadoksissa..
Plaah, motivaatio on täysin kadoksissa. Väsyttää koko ajan eikä mitään saa tehtyä. Oisko aika aloittaa rautakuuri ja nappailla vähän vitamiineja, jotta saatais vähän potkua tähän treenaukseen. Harmittaa, kun menee hyvät treenit/ohjaajat ohi oman väsymyksen, laiskuuden ja saamattomuuden takia hukkaan. Yritän nyt ottaa itseäni niskasta kiinni, nyt kun lapsetkin alkaa olla päivisin jo vähän helpompia. Ainakin välillä. Yhtenä päivänä ne leikkivät jopa 20min. yhdessä ilman yhtään tappelua! Jee! :D Ne kasvaa koko ajan, kohta me treenataan kaikki yhdessä omia koiria ;)
maanantai 21. marraskuuta 2011
Jaden näyttelytulos
Jade pyörähti sunnuntaina Jyväskylässä ensimmäisissä virallisissa näyttelyissään. Hienosti meni, Jade esiintyi rauhallisesti ja nätisti. Hyvät arvostelutkin sai tuomarina toimineelta Juha Putkoselta.
9kk. Erinom. tyyppi, koko, mittasuhteet. Hyvä kallo-osa. Kevyt kuono. Hyvät korvat. Keskiruskeat silmät. Hyvä purenta. Hyvin kehitt. rintakehä. Riittävän karhea karva. Olkavarret (saisi olla?) viistommat. Hyvin kulmaut. takaa. Hännän tulisi kaareutua paremmin. Iän mukaiset löysät etuliikkeet. Hyvät takaliik. Miellyttävä käytös.
Jade siis JUN ERI 2 SA :)
9kk. Erinom. tyyppi, koko, mittasuhteet. Hyvä kallo-osa. Kevyt kuono. Hyvät korvat. Keskiruskeat silmät. Hyvä purenta. Hyvin kehitt. rintakehä. Riittävän karhea karva. Olkavarret (saisi olla?) viistommat. Hyvin kulmaut. takaa. Hännän tulisi kaareutua paremmin. Iän mukaiset löysät etuliikkeet. Hyvät takaliik. Miellyttävä käytös.
Jade siis JUN ERI 2 SA :)
lauantai 15. lokakuuta 2011
Sira tänään
Tämä tulee nyt olemaan treenipäiväkirja. Saan muistiin itselleni, mitä ollaan tehty ihan tarkasti. Lisäksi yritän muistaa laittaa aina treeneissä saatuja ohjeita ylös, jos joku muukin niistä hyötyisi ja välttäisi ehkä meidän tekemiä virheitä :P (Joita on huomaamatta kertynyt jo paljon!)
Tänään siis otin heti härkää sarvista, vai pitäisikö sanoa Siraa hännästä? :D
Viretilan nostatusta "Treenataan" sanan kanssa, ja siitä käsiavulla sivulle oikeaan paikkaan. Naksuttimella ja nakkipalkalla merkkasin heti, kun oikea paikka löytyi ja vapautus heti perään. Eli nopeatempoista oikean kohdan hakua naksuttimella. Oma asento on tässä vaiheessa ihan kiemurainen, kun ohjaan Siraa kädellä oikeaan paikkaan. Siitä täytyykin yrittää heti eroon, mutta en tiedä miten sen sitten saisin ohjattua oikealle paikalleen..Tein muutamia sarjoja, hetken tauolla.
Sira nautti selvästi! :) Venlaakin piti vähän palkata sivulletulosta aina taukojen aikana ;)
*edit* Muistan nyt parin kerran jälkeen PALKATA OIKEAAN PAIKKAAN :D Eli en palkkaa eteen, vaan juuri siihen, missä Siran pitäisi olla. Olen palkannut liian eteen = Sira edistää palkan perään.
Tänään siis otin heti härkää sarvista, vai pitäisikö sanoa Siraa hännästä? :D
Viretilan nostatusta "Treenataan" sanan kanssa, ja siitä käsiavulla sivulle oikeaan paikkaan. Naksuttimella ja nakkipalkalla merkkasin heti, kun oikea paikka löytyi ja vapautus heti perään. Eli nopeatempoista oikean kohdan hakua naksuttimella. Oma asento on tässä vaiheessa ihan kiemurainen, kun ohjaan Siraa kädellä oikeaan paikkaan. Siitä täytyykin yrittää heti eroon, mutta en tiedä miten sen sitten saisin ohjattua oikealle paikalleen..Tein muutamia sarjoja, hetken tauolla.
Sira nautti selvästi! :) Venlaakin piti vähän palkata sivulletulosta aina taukojen aikana ;)
*edit* Muistan nyt parin kerran jälkeen PALKATA OIKEAAN PAIKKAAN :D Eli en palkkaa eteen, vaan juuri siihen, missä Siran pitäisi olla. Olen palkannut liian eteen = Sira edistää palkan perään.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)