Varoitus: jos et kestä ylenmääräistä hehkutusta, koiran (ja itsensä) kehumista sekä ylpeyttä hyvin menneistä kisoista, älä lue enempää.. :D
Koe oli Noormarkussa, tuomarina toimi Juha Kurtti. Tuomarina hän on mukava ja armollinen (jotkut sanoisivat lepsuksi ;)), ainakin aloitteleville koirakoille. Tässä pisteet liikeittän, suluissa arvio jonka itse olisin antanut tai kuvittelisin tiukemman tuomarin antavan..) Tuloshan oli siis AVO1, 194 pistettä, 1.sija ja KP :)
Paikkamakuu 10 (10, ei huomautettavaa. Sira oli valpas, ei kauheasti kuikuillut ääniä eikä häiriintynyt vaikka viereinen koira nousi.)
Seuraaminen ilman hihnaa 10 (8-9, käännös oikeaan väljä, muuten ok. En tiedä edistikö, todennäköisesti.. Meidän seuraamiseksi kyllä tosi hyvää. Vire oli mainio, samoin katsekontakti.)
Liikkeestä maahan 10 (10, ei huomautettavaa. Nopea maahanmeno, terävä nousu istumaan sivulle. Seuraaminen liikkeessä hyvää ja keskittynyttä.)
Luoksetulon pysäytys 8 (5-6, Sira pysähtyi todella hitaasti ja eteni ainakin metrin pari käskyn jälkeen.. :/ Huonoin liike. Vauhti oli kyllä KOVA, Sira näytti ihan pieneltä tykinkuulalta ampaistaessaan liikkeelle. Hyvää oli myös pysähdyksen jälkeinen sivulletulo, siinäkin oli hyvä vauhti.)
Liikkeestä seis 10 (10, terävä pysähdys heti käskystä, ei askelia mihinkään. Taaksepaluussa Sira katsoi perääni tassut tiiviisti maassa.)
Nouto 10 (9-10, jos nälväsi kapulaa (en itse tajunnut seurata sitä). Vauhti oli todella nopea, ekasta käskystä terävä ampaisu ilman epäröintiä kapulan perään. Vauhti pysyi takaisintullessakin todella hyvänä ja sivulletulo oli napakka, ilman törmäystä. ) Tuomari vielä kehui Siran irtaantumista ohjaajasta, kuulemma usein pikkukoirilla on vaikeuksia siinä. Hänen mielestään Sira olisi hakenut kapulaa vieä paljon pidemmältäkin ilman ongelmia.
Kaukokäskyt 10 (10, en keksi mitään mikä alentaisi. Liikeet oli teräviä ja napakoita, ja tapahtuivat nopeasti käskytyksen jälkeen. Ei epäröintiä, ei siirtymistä vinoon. Täydellinen keskittyminen.)
Hyppy 10 (9, ensimmäinen herpaantuminen. Meinasi hypätä esteen yli ennen käskyä, komentamisella palasi heti sivulle. Hyppäsi reippaasti käskystä ja istui nopeasti, mutta sitten katsoi yleisöä. Komentaessani sivulle oli sellainen sekunnin hetki, kun Sira ei heti reagoinut. Sitten vinkaisi tyyliin "no mä kuulin mutta kun en malttas"- ja sitten hyppäsi takaisin sivulle. En tiedä kuuliko tuomari vinkaisua, se oli ihan pieni piippaus. Sivu-käskyyn reagointikin oli vielä sallitun rajoissa, tosin tuomarit Tiina Heino ja Riikka Pulliainen olisivat varmasti napanneet ainakin tuon pisteen pois ;) )
Kokonaisvaikutus 10 (11. En voi muuta sanoa, kun että täydellinen suoritus meiltä!)
Tuomari kehui meitä suorituksen jälkeen vuolaasti. Ohjaaminen oli vaivatonta, Sira todella hyvin opetettu liikkeisiin, Siran keskittyminen loistavaa ja yhteistyö mahtavaa. En voinut kuin vain myötäillä, me toimimme kyllä saumattomasti yhteen koko suorituksen ajan. Mahtava Sira! Olen NIIN ylpeä Sirasta ja meistä!
Olimme hyviä jopa yleisellä tasolla, mutta ennen kaikkea verrattuna aikaisempiin treeneihimme ja kisoihimme. Tavoitteenani oli näissä kisoissa ykköstulos (eli väh.160pistettä.) ja Siran vireeseen sopiva palkkaaminen kisan aikana niin, ettei Sira lähde riekkumaan haukkuen ympärilläni. Tavoite saavutettu. En vapauttanut Siraa koko suorituksemme aikana, vaan se oli aina sivulla valmiina seuraavaan liikkeeseen. Kehuin ihan tyynesti sanomalla vain "Hyvä tyttö", aika tasapaksulla äänellä. Lisäksi koskin Siran kirsua, se kun tuntuu nauttivan fyysisestä kontaktista joten ajattelin sen sopivan rauhalliseen ääneeni. Toimi!
Sira keskittyi KOKO suorituksemme ajan minuun. Aina liikkurin kysyessä "onko ohjaaja valmis", katsoin Siraa ja totesin sen tuijottavan jo minua: joko me päästään tekemään? Ei haistelua, vilkuilua tai levottomuutta. Reipasta toimintaa, napakat sivulletulot, hyvä katsekontakti koko ajan. Mitähän muuta mä vielä voisin kehua? :D Se oli aivan täydellistä! Kaverini, joka harrastaa koiriensa kanssa PK-lajeja, kehui kovasti Siran vireen olleen niin hyvä, että se olisi ollut mahtava jopa PK-tokossa. Siellähän koirat pääsääntöisesti tekevät töitä korkeammalla vietillä.
Olen niin tyytyväinen meidän yhteistyöhömme suorituksen aikana. Sira kuunteli ja teki, kun ohjasin. Minä osasin pitää Siran virettä korkealla oikealla käytöksellä ja kehumisella, enkä antanut jännityksen hallita. Siran pysyessä koko ajan vierellä käskyn alla, koko suoritus meni nopeammin läpi. Aikaa ei haaskaantunut Siran vireen tasoittamiseksi kehumisen jälkeen, eikä siihen että saan ylipäätänsä haukkumisen loppumaan ja Siran sivulle takaisin.
Meidän suorituksemme oli täydellinen, meille. Omaan vaatimustasooni ja treeniaikaani nähden suoritus oli täysi 10. Pienet virheet eivät haittaa, koska yhteistyö toimi moitteettomasti ja Sira selvästi nautti koko ajan. Itsestäkin oli kieltämättä nautinto tehdä liikkeitä, kun luotti niiden menevän hyvin ja Siran toimivan oikein, niinkuin olemme harjoitelleet. Oli mahtava tunne, kun tiesi liikkeiden menneen nappiin. (edelleenkin meidän tasollamme nappiin, mutta kuten alussa sanoinkin, muutamaa virhettä lukuunottamatta suoritus oli jopa yleisellä tasolla hyvä ja olisi ollut tiukempienkin tuomarien arvostelemana hyvä. Muutama piste sinne tai tänne, suorituksemme yhteistyötä, Siran virettä ja keskittymistä ne eivät voi vähentää. Kokonaisvaikutus olisi ollut kaikilla tuomareilla 10, siitä olen varma. )
Voitte uskoa, että Sira sai palkaksi aika paljon nannaa ja hellittelyä :) Olen niin ylpeä pikkupystiksestäni, se kyllä osoitti mihin mitteleistä on! Sira on niin <3 :)
Ai niin, vaikka nämä oli "huonoimmat" ykköstulos-pisteet, suorituksena tämä oli paras. Kaikki toimi täydellisesti. Meillä on näköjään joko- tai, eli joko tuloksemme on reilusti alle ykköstuloksen tai sitten pisteet on lähemmäs täydet. Meillä ei ole yhtään ykköstulosta alle 190 pisteen! Sitten toisessa ääripäässä onkin 3-tulokset tai 2-tulokset. Me onnistutaan joko täysillä tai epäonnistutaan täysillä ;)
maanantai 20. helmikuuta 2012
perjantai 17. helmikuuta 2012
Kyllä ihmislapsi osaa olla tyhmä!
Olen syksyn ja kevään ihmetellyt, miksi Sira on niin kovilla kierroksilla hallilla treenatessa. Se näkyy haukkumisena ja mun ympäri kiertämisenä, ei siis liikkeen aikana vaan heti sen jälkeen. No, tänään syy selvisi.
Oma oloni oli treeneissä vähän vaisu, sellainen rauhallinen. En jaksanut kauheasti itse riekkua ja nostattaa Siran virettä, joten Sirahan treenasi koko ajan nätisti ja keskittyneesti. Ei siis haukkumisia "vapaa"-käskyn tultua, ei ympäripyörimistä vaan keskittynyt odottaminen mitä kivaa nyt seuraisi. Kerran kokeilin palkata tuttuun tyyliin taputtamalla käsiä yhteen, joka on Sirkulle merkki hypätä käsiäni vasten nuolemaan naamaani. Sira sai hepulin, haukkui ja hyppi ympäriinsä. Niin, miten voi noin yksinkertaisen asian tajuamiseen mennä ikuisuus?!
Koko ajan ollaan vain puhuttu oikeasta viretilasta ja koiran vireen nostamisesta. Mulla vain sattuu olemaan koira, joka on oikeassa vireessä melkein aina! Miksi mun siis pitää väkisin yrittää nostaa sitä lisää, ja sillä aiheuttaa Siralle vain liian isot kierrokset. Tyhmä minä. Nyt siis palataan vain vanhaan nakkipalkkatreeniin höystettynä tilanteen vaatiessa sanallista kehua, hillitysti.. Kisatilanteessa se kehupalkkaaminen onkin vaikeaa, saa nähdä miten se onnistuu. Tai siis sanallista kehua saa olla, mutta kehonkielen ja äänen pitää olla rauhallista. Ei yhtään käsien heiluttelua tai mitään fyysistä, silittäminenkin harkitusti rauhassa.
Nyt vähän nolottaa; miten mä en oikeasti osaa lukea tota koiraani ja REKISTERÖIDÄ niitä asioita?! No, onneks mä opin tän treeneissä enkä kisoissa :P
Muuten treenit meni kivasti paikkamakuuta lukuunottamatta. Paikkamakuu menee silti iltapäivän rankkuuden piikkiin, oli pinna aika kireellä lasten takia. Sira on niin herkkä mun tunnetiloille, että se on voinut ihan hyvin paineistua siitä, että olin tuntia aikaisemmin ihan valmis pakkaamaan kimpsut ja kampsut ja muuttamaan aurinkorannalle ilman lapsia ja koiria :D
Tehtiin liikkeestä seis takapalkalla, pysähtyminen on h-i-d-a-s-t-a.. Jatketaan siis treeniä.
Kaukot; yksi muistutus istumaan noususta läheltä ja palkka, sitten kauemmas ja aina palkka maasta istumaan noustessa. Sira nousi joka kerta ekalla käskyllä, jee!
Liikkeestä maahan ja seis, ne oli nopeita. Ainoa virhe tuli seis-liikkeessä takaakierrossa. Sitä pitää varmistella vielä, Sira selvästi osaa sen mutta on vähän epävarma siitä, mitä siltä odotetaan.
Hyppy ja nouto meni kivasti. Tunnaria harjoiteltiin piilottamalla kapula, taas laitoin oman kapulani lähelle muita kapuloita. Ei meininkiäkään vieraisiin kapuloihin, vaikka niitä oli laatikollinen vieressä, sekä yksittäisiä aika lähellä. Aika tyttö, olen ylpeä :)
Ruutua otettiin kosketusalustan kanssa. Mikähän siinä on, että ruudun ollessa kunnolla laitettuna (siis viivat ja tolpat maassa), Sira ei hauku pinnalle lähtiessään. Jos taas harjoittelen pintaa ilman ruutua (samalla käskyllä), Sira haukkuu ja nostaa kierrokset, ottaa pintaa suuhun ja tekee ihme juttuja. Siihenkin on varmaan joku superyksinkertainen selitys, mitä mä en vain tajua.. Auttakaahan viisaammat :)
Oma oloni oli treeneissä vähän vaisu, sellainen rauhallinen. En jaksanut kauheasti itse riekkua ja nostattaa Siran virettä, joten Sirahan treenasi koko ajan nätisti ja keskittyneesti. Ei siis haukkumisia "vapaa"-käskyn tultua, ei ympäripyörimistä vaan keskittynyt odottaminen mitä kivaa nyt seuraisi. Kerran kokeilin palkata tuttuun tyyliin taputtamalla käsiä yhteen, joka on Sirkulle merkki hypätä käsiäni vasten nuolemaan naamaani. Sira sai hepulin, haukkui ja hyppi ympäriinsä. Niin, miten voi noin yksinkertaisen asian tajuamiseen mennä ikuisuus?!
Koko ajan ollaan vain puhuttu oikeasta viretilasta ja koiran vireen nostamisesta. Mulla vain sattuu olemaan koira, joka on oikeassa vireessä melkein aina! Miksi mun siis pitää väkisin yrittää nostaa sitä lisää, ja sillä aiheuttaa Siralle vain liian isot kierrokset. Tyhmä minä. Nyt siis palataan vain vanhaan nakkipalkkatreeniin höystettynä tilanteen vaatiessa sanallista kehua, hillitysti.. Kisatilanteessa se kehupalkkaaminen onkin vaikeaa, saa nähdä miten se onnistuu. Tai siis sanallista kehua saa olla, mutta kehonkielen ja äänen pitää olla rauhallista. Ei yhtään käsien heiluttelua tai mitään fyysistä, silittäminenkin harkitusti rauhassa.
Nyt vähän nolottaa; miten mä en oikeasti osaa lukea tota koiraani ja REKISTERÖIDÄ niitä asioita?! No, onneks mä opin tän treeneissä enkä kisoissa :P
Muuten treenit meni kivasti paikkamakuuta lukuunottamatta. Paikkamakuu menee silti iltapäivän rankkuuden piikkiin, oli pinna aika kireellä lasten takia. Sira on niin herkkä mun tunnetiloille, että se on voinut ihan hyvin paineistua siitä, että olin tuntia aikaisemmin ihan valmis pakkaamaan kimpsut ja kampsut ja muuttamaan aurinkorannalle ilman lapsia ja koiria :D
Tehtiin liikkeestä seis takapalkalla, pysähtyminen on h-i-d-a-s-t-a.. Jatketaan siis treeniä.
Kaukot; yksi muistutus istumaan noususta läheltä ja palkka, sitten kauemmas ja aina palkka maasta istumaan noustessa. Sira nousi joka kerta ekalla käskyllä, jee!
Liikkeestä maahan ja seis, ne oli nopeita. Ainoa virhe tuli seis-liikkeessä takaakierrossa. Sitä pitää varmistella vielä, Sira selvästi osaa sen mutta on vähän epävarma siitä, mitä siltä odotetaan.
Hyppy ja nouto meni kivasti. Tunnaria harjoiteltiin piilottamalla kapula, taas laitoin oman kapulani lähelle muita kapuloita. Ei meininkiäkään vieraisiin kapuloihin, vaikka niitä oli laatikollinen vieressä, sekä yksittäisiä aika lähellä. Aika tyttö, olen ylpeä :)
Ruutua otettiin kosketusalustan kanssa. Mikähän siinä on, että ruudun ollessa kunnolla laitettuna (siis viivat ja tolpat maassa), Sira ei hauku pinnalle lähtiessään. Jos taas harjoittelen pintaa ilman ruutua (samalla käskyllä), Sira haukkuu ja nostaa kierrokset, ottaa pintaa suuhun ja tekee ihme juttuja. Siihenkin on varmaan joku superyksinkertainen selitys, mitä mä en vain tajua.. Auttakaahan viisaammat :)
torstai 16. helmikuuta 2012
Jaden ensikosketus hevosiin
Jade pääsi ensimmäistä kertaa elämässään tutustumaan hevosiin Venlan kanssa. Molemmat arastelivat aluksi kamalasti, Jade haisteli kaikkea todella intensiivisesti.
Vaikka ensimmäinen reaktio hevosiin oli pelästys, ei Jade missään vaiheessa ollut paniikissa. Pelko oli sellaista hallittua, selvästi näki että arkuus johtui tottumattomuudesta eikä niinkään pelosta itsestään.
Aikamme kun olimme tallilla pyörineet, Jade tottui jo huomattavasti hevosiin. Pientä shetlanninponia uskallettiin jo vähän haistella nenät vastakkain, mutta suomenhevonen oli jo vaikeampi pala. Luulisin siltä koirani tuntien, että siitä tulisi ihan hyvä tallikoira tilaisuuden tullessa :) Ainakin hevosenkakkaa tuli syötyä antaumuksella :D
Ai niin, yhtään haukahdusta ei kuulunut koko aikana! Sen sijaan Sira haukkui ja pelkäsi enemmän, se reppana. Siran kanssa kävimme ihan vain pikaisesti tallissa käymässä. Oon taas ylpeä Jade-murusestani :)
Vaikka ensimmäinen reaktio hevosiin oli pelästys, ei Jade missään vaiheessa ollut paniikissa. Pelko oli sellaista hallittua, selvästi näki että arkuus johtui tottumattomuudesta eikä niinkään pelosta itsestään.
Aikamme kun olimme tallilla pyörineet, Jade tottui jo huomattavasti hevosiin. Pientä shetlanninponia uskallettiin jo vähän haistella nenät vastakkain, mutta suomenhevonen oli jo vaikeampi pala. Luulisin siltä koirani tuntien, että siitä tulisi ihan hyvä tallikoira tilaisuuden tullessa :) Ainakin hevosenkakkaa tuli syötyä antaumuksella :D
Ai niin, yhtään haukahdusta ei kuulunut koko aikana! Sen sijaan Sira haukkui ja pelkäsi enemmän, se reppana. Siran kanssa kävimme ihan vain pikaisesti tallissa käymässä. Oon taas ylpeä Jade-murusestani :)
maanantai 13. helmikuuta 2012
Siran treenejä
Ollaan Sirkun kanssa treenailtu hiljakseen, kerran viikossa hallilla ja kotona silloin tällöin kun energiaa riittää. Avoimen liikkeitä enimmäkseen hiotaan ja vähän voittajankin. Kaukot, nouto, tunnari, ruutu ja luoksetulon pysäytys on tällä hetkellä harjoitusohjelmistossa.
Kaukokäskyissä (avoimen luokan) ollaan edistytty, nyt sujui istumaan nousu 15metrin päästä! Ollaan hinkattu sitä vahvistaen, eli oon palkannut siitä paljon ja aloittanut aina läheltä ja siirtynyt kauemmas. Aluksi siis muistutus läheltä, mistä on kyse ja sitten siirrytään kauemmas. Näköjään tehonnut!
Nouto on vähän hajanainen, siinä on paljon pientä hiomista: Sira ottaa kierroksia lähdössä, koska nouto on sen mielestä NIIN huippu! Lähdössä siis haukkuu vähän. Kapulan hakee ja palauttaa vauhdilla, mutta nälvää kapulaa ja perusasento on yhtä huono kuin muutenkin. Eli noudossa siis on kunnossa käskyn odottaminen, kapulan hakeminen ja palauttaminen vauhdilla. Muut kaipaakin hiomista..
Luoksetulon pysäytys on ihan onneton. Pysähtyy kyllä, mutta ottaa askeleita. Vauhdissa ja kisatilanteessa varmasti yli koiranmitan. Pah. Harjoitellaan nyt vielä ihan kunnolla pysäyttämistä eli huutaessani "seis" käskyn, tulen itse vastaan ja pysäytän Siran liikkeen sillä. Ei ainakaan vielä oo tehonnut, katsotaan auttaisiko lisätreeni vai pitääkö keksiä jotain muuta.
Ruudussa harjoitellaan pintaa, siinäkin Sira ottaa kierroksia ja haukkuu lähtiessään sinne. Ärsyttävää, se on nyt syksyn aikana tullut tuo haukkuminen oikein kunnolla! Ennen haukkui treenatessa vain pinnalle menossa, kunnei oikein tiennyt mitä siltä odotettiin. Silloinkin se oli sellainen haukahdus. Nyt treeneissä se haukkuminen on j-a-t-k-u-v-a-a!! Tosi ärsyttävää.
Lopuksi paras eli TUNNARI! Sira RAKASTAA tunnaria, se on ihan huippua sen mielestä! Niin silti taitaa kaikki treenaaminen olla ;) Nyt Sirkku on kuitenkin selvästi tajunnut jutun ja se on selvästi kehittynyt siinä.
Ollaan harjoiteltu kotona piilottamalla kapulaa kaikkialle olkkarissa (seuraavaksi vuorossa alueen laajennus eli piilotan muuallekkin kuin olkkariin) niin, ettei Sira näe sitä. Kauhea nuuskutus kuuluu, kun se etsii kapulaa. Kovin kauaa se ei jaksa keskittyä ilman uutta käskyä, jos tuntuu että ei löydy. Kärsivällisyys on silti tässä jo harjoituksen myötä kasvanut eli nyt Sira jaksaa jo vähän pidempään etsiä itse.
Pari kertaa nyt ollaan vaikeutettu selvästi hommaa. Hallilla piilotin oman kapulan lähelle laatikkoa, joka oli täynnä tunnarikapuloita. Lisäksi siellä oli muutama kapula näkyvillä, ne oli jääneet joltain sopivasti häiriöksi. Sira lähti innoissaan etsimään omaa kapulaansa, kiipesi tunnarilaatikkoon ja haisteli ja kuopi, mutta yhtään kapulaa ei sieltä laatikosta suuhun ottanut. Myöskään vieraat kapulat ei saaneet reaktiota aikaan, vaan etsittiin ihan se oma kapula! Hieno tyttö.
Toisella kertaa tehtiin harjoitus hallilla niin, että oma kapulani laitettiin alimmaiseksi ja siihen päälle kaadettiin noin 20kpl puhtaita kapuloita. Ei yhtään epäröintiä, ei yhtään väärää kapulaa suuhun vaan keskittyneesti etsittiin se oikea kapula. Voitte uskoa, että tunne oli mahtava!! :)
Muutaman kerran kokeiltiin treeneissä laudan avulla, 4 puhdasta kapulaa ja yksi oma. Hienosti sekin sujui lukuunottamatta yhtä kertaa, kun Sira oli jotenkin koko treenin ajan kauheilla kierroksilla. Silloin ei selvästi malttanut enää toimia kunnolla vaan häsläsi. Täytyykin kiinnittää huomiota tuohon kierroksilla oloon..
Kaukokäskyissä (avoimen luokan) ollaan edistytty, nyt sujui istumaan nousu 15metrin päästä! Ollaan hinkattu sitä vahvistaen, eli oon palkannut siitä paljon ja aloittanut aina läheltä ja siirtynyt kauemmas. Aluksi siis muistutus läheltä, mistä on kyse ja sitten siirrytään kauemmas. Näköjään tehonnut!
Nouto on vähän hajanainen, siinä on paljon pientä hiomista: Sira ottaa kierroksia lähdössä, koska nouto on sen mielestä NIIN huippu! Lähdössä siis haukkuu vähän. Kapulan hakee ja palauttaa vauhdilla, mutta nälvää kapulaa ja perusasento on yhtä huono kuin muutenkin. Eli noudossa siis on kunnossa käskyn odottaminen, kapulan hakeminen ja palauttaminen vauhdilla. Muut kaipaakin hiomista..
Luoksetulon pysäytys on ihan onneton. Pysähtyy kyllä, mutta ottaa askeleita. Vauhdissa ja kisatilanteessa varmasti yli koiranmitan. Pah. Harjoitellaan nyt vielä ihan kunnolla pysäyttämistä eli huutaessani "seis" käskyn, tulen itse vastaan ja pysäytän Siran liikkeen sillä. Ei ainakaan vielä oo tehonnut, katsotaan auttaisiko lisätreeni vai pitääkö keksiä jotain muuta.
Ruudussa harjoitellaan pintaa, siinäkin Sira ottaa kierroksia ja haukkuu lähtiessään sinne. Ärsyttävää, se on nyt syksyn aikana tullut tuo haukkuminen oikein kunnolla! Ennen haukkui treenatessa vain pinnalle menossa, kunnei oikein tiennyt mitä siltä odotettiin. Silloinkin se oli sellainen haukahdus. Nyt treeneissä se haukkuminen on j-a-t-k-u-v-a-a!! Tosi ärsyttävää.
Lopuksi paras eli TUNNARI! Sira RAKASTAA tunnaria, se on ihan huippua sen mielestä! Niin silti taitaa kaikki treenaaminen olla ;) Nyt Sirkku on kuitenkin selvästi tajunnut jutun ja se on selvästi kehittynyt siinä.
Ollaan harjoiteltu kotona piilottamalla kapulaa kaikkialle olkkarissa (seuraavaksi vuorossa alueen laajennus eli piilotan muuallekkin kuin olkkariin) niin, ettei Sira näe sitä. Kauhea nuuskutus kuuluu, kun se etsii kapulaa. Kovin kauaa se ei jaksa keskittyä ilman uutta käskyä, jos tuntuu että ei löydy. Kärsivällisyys on silti tässä jo harjoituksen myötä kasvanut eli nyt Sira jaksaa jo vähän pidempään etsiä itse.
Pari kertaa nyt ollaan vaikeutettu selvästi hommaa. Hallilla piilotin oman kapulan lähelle laatikkoa, joka oli täynnä tunnarikapuloita. Lisäksi siellä oli muutama kapula näkyvillä, ne oli jääneet joltain sopivasti häiriöksi. Sira lähti innoissaan etsimään omaa kapulaansa, kiipesi tunnarilaatikkoon ja haisteli ja kuopi, mutta yhtään kapulaa ei sieltä laatikosta suuhun ottanut. Myöskään vieraat kapulat ei saaneet reaktiota aikaan, vaan etsittiin ihan se oma kapula! Hieno tyttö.
Toisella kertaa tehtiin harjoitus hallilla niin, että oma kapulani laitettiin alimmaiseksi ja siihen päälle kaadettiin noin 20kpl puhtaita kapuloita. Ei yhtään epäröintiä, ei yhtään väärää kapulaa suuhun vaan keskittyneesti etsittiin se oikea kapula. Voitte uskoa, että tunne oli mahtava!! :)
Muutaman kerran kokeiltiin treeneissä laudan avulla, 4 puhdasta kapulaa ja yksi oma. Hienosti sekin sujui lukuunottamatta yhtä kertaa, kun Sira oli jotenkin koko treenin ajan kauheilla kierroksilla. Silloin ei selvästi malttanut enää toimia kunnolla vaan häsläsi. Täytyykin kiinnittää huomiota tuohon kierroksilla oloon..
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)